Usein kysyttyä

1 Erottimet
Erottimiin liittyvissä kysymyksissä käänny asiantuntijoiden puoleen.

2 Jätevesihuolto

2.1 Ketä uusi jätevesiasetus koskee?
2.2 Miksi jätevesien käsittelyä pitää tehostaa?
2.3 Mikä on asetuksen aikataulu?
2.4 Mitkä ovat puhdistusvaatimukset?
2.5 Kenenkä tulee tehdä selvitys?
2.6 Milloin täytyy tehdä suunnitelma?
2.7 Mitä jätevesijärjestelmän valinnassa tulee huomioida?
2.8 Mikä on maahan imeytyksen ja maahan suodatuksen ero?
2.9 Kuinka usein saostussäiliö tulee tyhjentää?
2.10 Miten kiinteistön viemärituuletus tulee toteuttaa?

 2.1 Ketä uusi jätevesiasetus koskee?
Asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella tuli voimaan 1.1.2004. Asetus koskee kaikkia niitä kiinteistöjä, jotka ovat kunnallisen viemäriverkon ulkopuolella. Puutteellista jätevesijärjestelmää tulee tehostaa mm.
- omakotitaloissa
- loma- ja kakkosasunnoilla
- karjatiloilla, joilla syntyy maitohuonevesiä
- elinkeinoyrityksissä

 2.2 Miksi jätevesien käsittelyä pitää tehostaa?
Yleisin haitta huonosti käsitellyistä jätevesistä on oman tai naapurin talousvesikaivon pilaantuminen. Pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumisen lisäksi jätevedet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä on noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet.

 2.3 Mikä on asetuksen aikataulu?
Asetus koskee heti uudisrakentamista 1.1.2004 alkaen. Olemassa olevilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika. Joissakin erityistapauksia siirtymäaika voi olla 14 vuotta. Siirtymäajan pidennyksestä on neuvoteltava kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.

 2.4 Mitkä ovat puhdistusvaatimukset?
Asetuksen mukaan jäteveden orgaanista ainetta on puhdistettava 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %. Puhdistusteho lasketaan vertaamalla puhdistamosta lähtevää kuormitusta asetuksessa määriteltyyn nimelliskuormitukseen.
Kuntien ympäristönsuojelumääräysten nojalla voidaan antaa lievempiä puhdistumisvaatimuksia esimerkiksi harvaan asutuille alueille, joissa ei ole pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisen vaaraa. Tällöin jäteveden orgaanista ainetta on puhdistettava 80 %, fosforia 70 % ja typpeä 30 %. Kuntien ympäristösuojelumääräyksillä voidaan myös antaa tiukempia määräyksiä. Esimerkiksi umpisäiliöpakko, jos kohde sijaitsee erityisen herkällä alueella, esim. vedenottamon läheisyydessä.
Asetus ei määrää sitä, millä menetelmällä jätevedet on puhdistettava, vaan sen, miten puhtaaksi jätevesi on saatava.

 2.5 Kenenkä tulee tehdä selvitys?
Olemassa olevien kiinteistöjen tulee laatia selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Selvityksen tulee olla valmis 1.1.2006. Jos kiinteistöllä ei ole vesivessaa, selvityksen tulee olla valmis 1.1.2008.
Selvityksen perusteella asukkaat ja viranomaiset voivat arvioida, täyttääkö nykyinen jätevesijärjestelmä asetuksen puhdistusvaatimukset. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se esitetään ympäristöviranomaiselle tämän sitä pyytäessä.
Selvityksen voi laatia kiinteistön omistaja tai sen voi teettää asiantuntevalla suunnittelijalla.
Tietoa selvityksen sisällöstä löytyy oheisesta linkistä. (linkki kohtaan jätevesihuolto ja suunnittelu)

 2.6 Milloin täytyy tehdä suunnitelma?
Suunnitelma on tehtävä silloin kun kiinteistölle rakennetaan uusi jätevesijärjestelmä tai kun vanhaa järjestelmää parannetaan. Suunnitelma tarvitaan aina rakennusluvan tai ilmoituksen liitteeksi. Suunnitelman laadinta on suositeltavaa jättää ammattisuunnittelijalle.
Tietoa suunnitelman sisällöstä löytyy oheisesta linkistä (linkki kohtaan jätevesihuolto ja suunnittelu)

 2.7 Mitä jätevesijärjestelmän valinnassa tulee huomioida?
Selvitä paikkakunnan ympäristö- tai rakennusviranomaiselta paikkakuntakohtaiset määräykset ja ohjeet, koska ne vaikuttavat järjestelmän valintaan.
Kiinteistön varustelutasolla kuten wc:llä, vesijohdolla, pesukoneilla, on vaikutusta järjestelmän valintaan. Lisäksi tulee huomioida jäteveden laatu ja määrä, jokainen jätevesijärjestelmä on mitoitettu tietylle jätevesimäärälle ja pitoisuuksille.
Vaikutusta on myös tontin olosuhteilla, kuten kalliolla, pohjavedellä, maaperällä, pinta-alalla, jne. Puhdistamon sijoitteluun vaikuttaa suojaetäisyysvaatimukset, jotka saat kunnan ympäristöviranomaiselta.

 2.8 Mikä on maahan imeytyksen ja maahan suodatuksen ero?
Maahan imeytyksessä jätevesi puhdistuu imeytymällä luonnollisiin maakerroksiin. Suodatuksessa jätevesi puhdistuu tehtyjen hiekkakerrosten läpi ja puhdistettu jätevesi johdetaan kokoomakaivon kautta avo-ojaan.
Imeytys soveltuu vain hyvin vettä läpäisevään maaperään, kuten hiekkaa, soraa tai niiden kaltaista moreenia. Imeytys ei sovellu kallioisille tai savisille tonteille. Suodatusjärjestelmä soveltuu kohteisiin, joissa maaperä on tiivis, esim. savimaa.

 2.9 Kuinka usein saostussäiliö tulee tyhjentää?
Saostussäiliö on suositeltavaa tyhjentää kaksi kertaa vuodessa, vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöiden tyhjennys suoritetaan loka-autolla. Saostussäiliön tyhjennyksen yhteydessä on hyvä tarkastaa jakokaivo, pumppukaivo ja kokoomakaivo ja tyhjentää tarvittaessa niihin kertyneestä lietteestä.
Tyhjennyksen jälkeen saostussäiliö tulee täyttää puhtaalla vedellä. Tähän on kaksi syytä. Mikäli säiliötä ei täytetä vedellä, niin säiliön ympärillä oleva noste voi nostaa säiliön maan pintaan. Jos saostussäiliö täyttyy pelkällä jätevedellä, niin erottuminen ei tapahdu kunnolla ja kiintoaineet voivat tukkia imeytysputket.
Saostussäiliöliete tulee käsitellä asianmkaisesti. Liete tulee kuljettaa kunnalliseen vastaanottopaikkaan.

 2.10 Miten kiinteistön viemärituuletus tulee toteuttaa?
Kiinteistön viemäri tulee tuulettaa talon katon harjan yläpuolelle ja mahdollisimman kauas ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmanottoaukkoa. Tuuletusputkessa ei saa olla alipaineventtiiliä.
Kaksoisviemäröinnissä, jossa wc-jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet maapuhdistamoon, täytyy molemmat viemärilinjat tuulettaa talon katolle.